Tuossa kun kylmät ilmat alkoivat, tuli ongelma eteen. Pikkutytsylle ei ole ainommaistakaan hiukan paksumpaa pipoa. Pitipä siis sellaista alkaa tehdä (aikaa siis muutama hassu tunti ennen viikonlopun viettoon lähtöä). Kaavat pienensin ja hiukan muokkasin näistä edellisten neliöpipojen kaavasta. Lisäsin vielä solmupompulat, niin tuli joku "juju" pipoon. Sitten kankaiden metsästykseen. Löytyi pinkkiä elefanttitrikoota ja paksuhkoa sinistä mikrofleeceä. Ompelu sujui ihmeen hyvin, odottelin jotain suurkatastrofia niin kuin kiireessä yleensä aina. Sellaista ei kuitenkaan tullut. Tuloksena valmis pipo.
 |
| Ylimääräinen. |
Mutta... niin kuin aina, ei mennyt ihan niin kuin strömsössä. Pipo oli liian pieni. Olin sitten aika rankasti yliarvioinut kankaan jouston. Eikun uudestaan koko homma. Paitsi että sitten saumuri alkoi kenkkuilemaan. Siitä huolimatta sain sen sitten kuitenkin valmiiksi ennen lähtöä. :D
 |
| Sopiva. |
Oikein kiva ja lämpöisen oloinen tuli ja on ollut jo kovassa käytössäkin. Pikkutytsyn piposta tuli koko 42cm ja tuo pienempi on n. 38cm. Täällä on siis yksi ylimääräinen pipo ja se olisi lähdössä 12€ hinnalla (sis. pk) uuteen kotiin. Jos kiinnostaa, niin pistä s-postia osoitteeseen ceraci@gmail.com.
Tämä huivi on odottanut iät ja ajat kahden langanpään päättelyä. Sain sen muistaakseni valmiiksi viime kevättalvesta ja nyt se pompsahti tuolta rojunurkkauksesta vastaan, joten otin ja päättelin. Lankoina on jotain akryylivillasekoitusta ja ohkainen mohair-lanka kulkee mukana antamassa pörröyttä. Molemmat langat ostin pari vuotta takaperin Riikan reissulta. Vyötteet ovat hukkuneet aikoja sitten.
Huivista tuli melko leveä ja paksu. Eilen testailin sitä, mutta mulla ei oikein ole takkia jonka kanssa se sopisi. Hartiahuivina kyllä menisi. Leveys kun on 25cm, enkä ole vielä sitä mitenkään pingottanut tai muotoillut.
Jos joku nyt huomaa haluavansa tämän huivin, niin voin siitä sopuhintaan luopua. Täällä se ei pääse kovin ahkeraan käyttöön, sille olisi varmasti jossain parempi koti. :) Halukas adoptoija huutakoon kommenttilootaan hep, tai pistäköön postia osoitteeseen ceraci@gmail.com. :)
Tänään oli koko perhe koko päivän kotona ja pidettiin oikein herkuttelupäivä. Päivällä ruoaksi tehtiin poron käristystä (tädin pohjoisesta tuomaa poronlihaa jäi pakkaseen vielä yhden käristyksen verran) ja iltateelle leivottiin isoveikan kanssa porkkanakakkua Cittarin viikkolehden ohjeella. Muuten noudatettiin, mutta päälle pistettiin ihan tavallista tuorejuustoa mangon makuisen sijaan ja jätettiin hedelmät pois.
Oli oikein herkullista ja kuohkeaa. Ja luultaavasti tämäkin, niin kuin porkkanakakut yleensä, paranee vanhetessaan. Mausteet ehtii imeytyä paremmin, tässä ne eivät vielä tänä iltana kovin voimakkaasti maistuneet.
Kiva välillä hiukan panostaa ruoan tekemiseen ja leipomiseen. Viime aikoina on melkein menty siitä mistä aita on matalin, eineksiä kuitenkin välttäen. Yleensä ruoka on vain tyyliin kanat-pannuun-riisi-kiehumaan. Harvemmin jaksaa mitään kastikkeita tehdä (jos ei lasketa kanojen sekaan kaadettavaa ruokakermaa). Yleisin ruoka mitä meillä syödään on varmaan justiinsa toi kanakastike tai kanawokki. Hiukan alkaisi kaipaamaan vaihtelua, mutta kun olen huono keksimään mitään perusruokia. Jauheliha olisi helppo ja siitä olisi moneksi, mutta kun en itse siitä niin välitä, niin harvemmin tulee tehtyä. Ja mitään nakkikastikettakaan en viitsisi vääntää, kun ne nakitkaan eivät ihan paras vaihtoehto ole. Jos on ehdottaa jotain suhteellisen terveellistä, edullista ja helppoa (pystyy kokkaamaan vauva käsivarrella, uhmis nilkassa kiinni) arkiruokaa, niin kertokaa ihmeessä. Vaihtelu on tervetullutta!
Eilen käytiin lasten ja mun tätini kanssa sienessä. Jotakin löytyikin ja tänään aamulla sitten niitä puhdistin ja paistoin. Päivällä tehtiin niistä sienipiirakka. Ohjetta pohjaan katsoin maku.fi:stä ja sovelsin sitä sitten itselleni.
 |
Näistä lähdettiin. Suppilovahveroa, mustaa torvisientä ja
vaaleata orakasta. |
Helppo sekasienipiirakka:
Pohja:
3½dl vehnäjauhoja
75g voita
1 muna
2rkl vettä
Täyte:
Reilu litra sekalaisia sieniä
2 sipulia
1 punasipuli
timjamia
persiljaa
2dl ruokakermaa
3 kananmunaa
suolaa
mustapippuria
valkopippuria
1. Nypi rasva ja vehnäjauhot sekaisin, lisää muna ja vesi. Sekoita tasaiseksi massaksi ja painele vuokaan. Nosta jääkaappiin odottamaan täytteen valmistusta.
2. Paista (hienonnettuja )sieniä, kunnes vesi on haihtunut kokonaan pois. Lisää pikkukökö rasvaa ja jatka hiukan aikaa paistamista. Kuullota sipulit. Sekoita sienet ja sipuli, sekä loput täytteen aineksista yhteen ja mausta yrteillä ja mausteilla (oman maun mukaan tietty, mittoja en voi antaa, kun en harrasta mittaamista :D). Kaada seos piirakkavuokaan.
3. Paista 200 asteessa n. 40 minuuttia. Anna hiukan aikaa jäähtyä ja nauti.
 |
| Lopputulos. Hyvää oli, persiljaa olisi saanut olla enemmän. |
Söin päivällä viipaleen ja nyt illalla uudelleen lämmitettynä toisen. Oli muuten paremman makuista, kun oli saanut hiukan aikaa seisoa. Päivällä tuntui suolaiselta, mutta nyt oli maku tasoittunut. Parempi olisi tullut, jos ei olisi ollut suppilovahveroita mukana. Kanttarellista olisi tullut ehdottoman herkullista, mutta niitä en raaskinut pistää piirakkaan vaan söin sellaisenaan. :D Tämä piirakka kaipasi muuten jotain punaista. Tomaatti tai paprika olisi tehnyt terää ja antanut hiukan kauniimman ulkonäönkin. Mutta kun ei jääkaapista löytynyt ja pihamaalla ei tomaatit oikein ole kypsyneet.
Ainiin, ja vielä piti hehkuttaa ja kiittää ystävääni, joka saapui sienipiirakkaa maistelemaan vielä iltasella. Sain samalla ripustettua vaipat kuivumaan ilman tissitakiaista käsivarrella ja uhmaikäistä nilkassa. Nukkumaanmenokin sujui poikkeuksellisen "helposti". Kiitos S! :)
Ulkoilutin kameraa. Koko taivas oli kauniin värinen.
Lähettänyt
Ceraci
00:08
Jos vaikka aloittaisin Kyjyjen raportoinnin. Jokunen on jo valmiina, mutta mitään en ole tähän mennessä saanut kuvattua tai raportoitua. Tämä kyjy valmistui jo heinäkuussa ja ollutkin käytössä vaikka valmistuessaan oli vähän iso.
Kyjy #1 - vauvan myssy
Lanka: Rowan Bamboo tape
Koukku: 5mm
Menekki: 60g
Ohje: omasta päästä
Valmis: 14.7.
Tätä purettiin ja tehtiin vaikka kuinka pitkään. Ei meinannut tulla millään sopivan kokoista. No, isoksi se silti jäi ja oli aika vähällä käytöllä kesällä. Nyt ei enää tarvitakaan, kun on jo niin viileä, niin muut pipot ovat päässeet käyttöön.
 |
Pikkusiskolla ikää 3,5kk. Nopeasti
nuo kasvaa. |
